Laki velvoittaa taloyhtiöitä ja toimipaikkoja, yleisötilaisuuksia ja kaikkea toimintaa, mihin ihmisiä kokoontuu paikalle, pitämään yllä pelastussuunnitelmaa. Siihen kirjataan kaikki toimenpiteet, miten pyritään ennaltaehkäisemään kaikenlaisissa vaaratilanteissa ihmisten kuolemat tai vakavat tapaturmat. Se on hyvin yksityiskohtainen ja kaikille asianosaisille tiedoksi annettu ja velvoittava asiakirja, jonka mukaan toimitaan.
Moni sen sijaan on täysin tietämätön koko elämänsä tärkeimmästä kohtaloonsa liittyvästä asiasta, Jumalan pelastussuunnitelmasta. Se pitäisi olla esillä kaikissa paikoissa ja antaa tiedoksi kaikille ihmisille, koska se koskee kaikkia ihmisiä kaikkialla maailmassa. Ja se on ainoa todellinen pelastustie, mikä johtaa ihmisen pelastukseen.
Jumalan pelastussuunnitelma on erittäin tarkka ja yksityiskohtainen, jo Paratiisin lankeemuksen jälkeen Jumala lupasi pelastuksen, jonka Hän oli tarkasti ja suunnitelmallisesti ilmoittanut sanoen "vaimon siemen on rikki polkeva käärmeen pään".Käärme tässä kuvaa paholaista, jonka otteeseen ihmiskunta joutui syntiinlankeemuksessa.
Tuossa tapahtumassa kaikki muuttui niin radikaalisti että luottavasti ja turvallisesti Jumalan yhteydessä eläneestä ihmisparista tuli Jumalaa pakoileva ja kaikella omilla yrityksillä (viikunanlehdillä alastomuuttaan) omaa kurjuuttaan peittelevä olento. Jumala etsi kuitenkin heidät ja tilanne selvitettiin perinpohjin ihmisten etsiessä verukkeita ja syitä tapahtumille. Jumalalle eivät nuo ihmisten omat yritykset päästä pälkähästä kelvanneet, vaan Hän itse puki ihmiset eläinten taljoihin osoittaen jo siinä suvereeniteettinsa suhteessa ihmiseen.
Jumalan lupaus pelastuksesta koko ihmiskunnalle sisälsi tarkkaan suunnitellun ja vaiherikkaan matkan lupauksessa Aabrahamille väkirikkaasta kansasta, jonka kautta Jumala toteutti suunnitelmaansa ja joka toimi pappiskansana tuoden Jumalan tahtoa ja Hänen ihmetekojaan sitä ympäröivien kansojen keskuuteen.
Aikojen saatossa Jumala tarkensi lupaustaan pelastuksesta profeettojensa kautta. Niinpä pelastusta ja Messiasta tiedettiin odottaa Jeesuksen syntymän aikoihin hyvinkin tarkasti. Tätä kuvaa hyvin evankeliumitekstien kertomukset pappi Sakariaan ja Hannan kohtaamiset Jeesus-lapsen kanssa pyhäkössä. Siitä todistaa myös ihmeelliset kertomukset Johannes Kastajan liikkeistä äitinsä kohdussa, kun hänen äitinsä kohtasi raskaana olevan Marian, Jeesuksen äidin. Tämä kaikki ja paljon paljon muuta ilmentää hyvin vahvaa ja yksityiskohtaista tarkkuutta, Jumalan käsikirjoitusta ihmiskunnan historiassa kaikkien pelastamiseksi.
Täyttymyksensä tuo pelastustyö sai Jeesuksen ristillä, Hänen uhratessaan itsensä koko ihmiskunnan puolesta ja vielä voittamalla kuoleman vallankin nousemalla kuolleista kolmantena päivänä, aivan kuin oli Kirjoituksissa, Raamatussa ennustettukin. Ja tämä kaikki on historiallinen fakta, ei mitään keksittyjä tarinoita.
Kuitenkin tämä kaikki, mitä Jumala on tehnyt puolestamme, on hyvin suurella osalla ihmiskunnasta tietämättömyyden hämärässä, voi sanoa pimeydessä. Ei tiedetä että Jeesus on se, joka on pelastanut meidät, eikä siihen uskota. Ei myöskään haluta että siitä puhutaan, koska puhe siitä koetaan kiusalliseksi ja loukkaavaksi. Se pimeys ja tietämättömyys, on valheellista. Ihmiset luulevat olevansa itsensä omia, mutta eivät ole. Me kuulumme kaikki Jumalalle luotuisuutemme perusteella ja Hän etsii meitä tänäänkin piiloistamme aivan kuin Aadamia ja Eevaa Paratiisissa. Hän tarjoaa meille pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa.
Me juhlimme joulua Jumalan Pojan, Jeesuksen syntymäjuhlana. Sillä ei ole suurta merkitystä, onko syntymäajankohta ihan täsmälleen se päivä, jolloin Jeesus syntyi ihmiseksi neitsyt Marian kohdusta. Sillä on suuri merkitys että Jeesus totisesti syntyi ja ilosanoma, joka ilmoitettiin paimenille:"Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon,joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.", on meidän elämässämme johtotähtenä. Siinä on Jumalan pelastussuunnitelman kulminaatiopiste. Sitä sanomaa on yritetty vesittää ja turhentaa kautta vuosisatojen, mutta se on ja pysyy meidän onneksemme iankaikkisesti muuttumattomana.
Tänäkin jouluna saamme toivottaa toisillemme Vapahtajan siunaamaa joulujuhlaa. Hän itse sen siunaa. Se siunaus ei tarkoita että unohtaisimme lähimmäisemme. Se velvoittaa myös tuomaan lämpöä ja rakkautta ja valoa tämän maailman kurjuuden keskelle, epätoivon ja lohduttomuuden sijaan toivoa, pelon sijaan rohkeutta ja luottamusta. Se ei lupaa meille helppoa elämää eikä etusijoja elämän majataloissa. Se lupaa turvan ja toivon arjen ja ahdistustenkin keskellä. Se on pelastustie, jota seuraamalla pääsemme perille, turvaan Isän Jumalan luo.
