Oli aika, jolloin ihmiset elivät rauhassa keskenään, eikä edes ymmärretty että joistain sanoista joku voisi loukkaantua tai että kristinuskon moraalikäsitykset pitäisi kyseenalaistaa, koska ne eivät tue nykyistä lainsäädäntöä.
Olen syntynyt vuonna 1961 ja silloin ei todellakaan ymmärretty että tietyt sanat olisivat joitain ihmisryhmiä halventavia tai jopa vihapuhetta. Toki elettiin hyvin selkeästi kristinuskon muovaamassa ja kyllästämässä yhtenäiskulttuurissa, jossa oli selkeät kristilliset arvot, joita kukaan ei silloin kyseenalaistanut. Kouluissa oli selkää uskonnon opetusta ja oli myös aamuhartaudet ja ruokarukoukset. Koulun juhlissa oli selkeästi kristilliset elementit esillä. Kuitenkin kaikki toimi selkeästi ja kaikista pidettiin hyvää huolta. Vähemmistöjä kohdeltiin hyvin, olivatpa he seksuaalivähemmistöjä tai ihan mihin tahansa oman taustansa vuoksi vähemmistöön kuuluvia.
Kristillistä uskoa ja sen opetuksia ei kukaan kyseenalaistanut, saati sitten Raamatun näkemyksiä kristillisen etiikan ohjenuorina. Oli selkeää, että Raamattu oli kristillisen uskon ja etiikan ylin ohje ja Pyhä kirja. Se kristillinen lähimmäisen rakkaus, joka tästä kumpusi, välitti ja huolehti siis kaikista ihmisistä ja huolehti heistä, vaikka aivan selkeästi myös tiedettiin ja opetettiin Raamatun pohjalta mikä on syntiä, mikä on väärin ja mikä on Jumalan tahto meidän elämässämme.
Olen ihmetellyt, miten kaikki vain alkoi muuttua. Ihmisiä alettiin vaatia vähitellen ajattelemaan ja puhumaan yhdenmukaisesti. Alettiin määritellä sitä, mitä saa puhua ja miten saa esittää mielipiteitään ettei loukattaisi toisia. Tämä tuli siitä, kun tiettyjä vähemmistöjä alettiin nostaa muiden yläpuolelle huomaamatta että samalla alettiin polkea toisten ihmisten oikeuksia ja mielipiteitä ja heidän vakaumustaan.
Nyt tämä pakko on mennyt niin pitkälle että jopa kristilliseen uskoon ja sen opinkäsityksiin ja moraaliin ollaan tuotu tämä loukkaantumisen kulttuuri ikäänkuin ihminen itse voisikin alkaa Jumalan säätämiä asioita määrittelemään. Ja pahinta on että se tulee kristinuskon ulkopuolelta tulevista vaatimuksista. Se on saanut aikaan paljon sekaannusta ja hallaa kristittyjen piirissä ja seurakunnissa. Tällainen ulkopuolelta tuleva ja kristinuskolle vieras vaatimus on kuitenkin torjuttava ja täysin myös torjuttavissa, jos pitäydytään Raamatun selkeään opetukseen ja luotetaan siihen rohkeasti.
Kristinuskolla on aina ollut yhteiskuntaa parantava ja eheyttävä vaikutus niin yksilö- kuin myös ihan kansallisella tasolla. Nyt on siis vain kristittyjen herättävä näkemään, missä kohtaa ollaan menty metsään ja palattava takaisin, etsien Jumalan viisautta ja tehtävä parannusta ja korjausliikkeitä siellä, missä siihen on tarvetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti