Tänään oikein havahduin miettimään, miten onkaan Raamatun totuudet ja terveet näkemykset vedetty ikäänkuin wc-pöntöstä alas. Yhteiskunnassa vallitsee hyvin voimakas ja epäoikeudenmukainen linja kristillisiä arvoja vastaan. Jos sanot tai ilmaiset omaavasi Raamatun mukaisen arvomaailman, joka ilmaisee että homosuhteet ovat Jumalan tahdon vastaisia, joudut siitä tavalla tai toisella kärsimään. Sinut leimataan suvaitsemattomaksi ja rakkaudettomaksi ja vanhakantaiseksi ja vääräuskoiseksi. Jos taas muuten vain koet homosuhteet luonnon vastaisina ja epämiellyttävinä, niin sinun odotetaan jo vähintään alkavan miettiä, mikä sinussa on vikana, kun niin ajattelet, etkä hyväksy toisia ja heidän seksuaalista suuntautumistaan.
Koululaisille ja nuorille tuodaan tätä arvomaailmaa pakotetusti vaikkapa teatteriesitysten kautta. Jos sitten joku nuori sattuukin ilmaisemaan ettei pidä häntä kuvottavasta näkymästä esityksessä, hänet syyllistetään ja vaiennetaan vetoamalla sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin ja tasa-arvoon. Mutta missä on tasa-arvo, jos nuori pakotetaan katsomaan hänen omien arvojensa vastaista esitystä ja hänet pakotetaan katsomaan samaa sukupuolta olevien seksuaalista kanssakäymistä. Ei se ole mitään tasa-arvoa. Se on vain valheellinen peitenimitys yhden ja ainoan totuuden ajattelulle. Siinä heikompi saa väistyä todellisen suvaitsemattomuuden tieltä. Todellisuudessa silloin suvaitaan vain ajattelu, joka hyväksyy kaiken jumalattomuuden ja valheen, jota on kulloinkin tarjolla.
Tällainen ajattelu on tullut myös kirkkoon ja loppua sille ei näy kirkossa. Kaikki on lähtöisin siitä, että Raamattu ei enää ole ylin auktoriteetti kirkollisille päättäjille ja toimijoille. Kun Raamatun totuus on hylätty, ollaan täysin hyllyvällä suolla. Sitä mukaa kuin hylätään Raamatun totuus, niin hylätään myös pelastus. Ei ole toista ilman toista. Jos alat peukaloida Raamatustasi pois joitain kohtia ja turvautua omaan viisauteesi tai ylipäänsä inhimillisiin selittelyihin, niin eksyt varmasti siltä ikiaikojen Jumalan viitoittamalta tieltä. Niin on nyt tapahtunut yhteiskunnassamme ja samoin kirkossa, kun ei enää Sanaa kunnioiteta, vaan ehdoin tahdoin halutaan toimia sitä vastaan. Se tietää Jumalan ankaria tuomioita, sillä Hän vihaa syntiä ja laittomuutta. Väärä vaaka on hänelle kauhistus.
Mietin vain, miten pitkälle Herra sallii tämän kaiken mennä ja missä vaiheessa Hän puhaltaa pelin poikki. Jumala on Jumala, eikä Hän salli itseään pilkattavan. Sen ovat ihmiset täysin unohtaneet ja somekirjoittelu on todella räikeää ja hyökkäävää Raamatulle uskollisia kristittyjä kohtaan. Raamattua pidetään satukirjana. Moraalittomuus rehottaa kaikkialla. Elämä on kuin Sodomassa ja Gomorrassa konsanaan. Siitä huolimatta ihmisiä tulee yhä Jeesuksen luokse ja löytää pelastuksen ja syntien anteeksiantamuksen armosta ja Jumalan rauhan. Jumalan rakkaus ja pitkämielisyys on todella ihmeellistä, tämän kaiken hirvittävän ja masentavan pimeyden keskellä. Ristiltä loistaa kuitenkin valo tänäänkin. Siinä on meidän toivomme. Jumala ei hylkää heitä, jotka Häneen koko sydämestään ja mielestään turvaavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti