Pimeä vuodenaika on käsillä. Ei siinä mitään huonoa välttämättä ole. Pimeässä ja hämärässä on helpompi levätä ja nukkua. Meidän luomakuntamme tuntee säännölliset pimeän ja valon, aktiivisen ajan ja levon rytmit.
Raamatun alkulehdiltä löytyy luomiskertomus, joka upealla tavalla tuo esiin Jumalan suvereenisen kaikkeuden: "Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus" ja valkeus tuli." 1. Moos.1:1-3
Kaikki on ollut alusta saakka Jumalan hallinnassa ja syntynyt Hänen tahdostaan, Hänen kättensä kautta. Hän loi kaiken hyväksi ja iloitsi siitä. Hän lepäsi kaiken luomistyönsä jälkeen ja siunasi ihmiset viljelemään ja varjelemaan ja jatkamaan Hänen luomistyötänsä.
Oma aikakautemme ihminen on joutunut kauas noista ajoista ja näkemyksistä, jotka liittävät meidät tuohon ikiaikaiseen totuuteen. Elämme optisessa harhassa, jossa kuvittelemme hallitsevamme ja tietävämme kaiken. Väistelemme sanoja Jumalasta. Ne tuntuvat epämiellyttäviltä, koska niiden sisältämä Henki, joka tutkii salatutkin, paljastaa meissä olevan pimeyden.
Moni kieltää Jumalan olemassaolon, koska pelkää totuutta itsestään. Ihminen pelkää valoa, joka valaisee kirkkaudellaan. Keväällä valo tuntuu monesti julmalta, kun se paljastaa kaiken lian ja sotkut. Samoin Jumalan Henki tekee työtään meidän sisimmässämme. Hän on hallitsija taivaan ja maan ja Hänen edessään mekään emme voi piiloutua. Emme voi esittää olevamme viattomia.
Tämä Jumala johdatti kerran Aabrahamin sanoen hänelle:" Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä. "1.Moos.12:1-3
Hänet johdatettiin näkemään ja myöhemmin myös asumaan tuossa luvatussa maassa. Se maa on nykyinen Israel. Tämä kansa, joka Aabrahamista polveutuu, on Jumalan valitsema kansa välittämään ihmisille pelastus ja yhteys Jumalaan. Heidän kauttaan Jumala välitti Sanansa, lain ja kirjoitukset ja profetiat ,jotka ennustivat Pelastajasta, Messiaasta.
Jeesus tuli ja syntyi juuri niin kuin Pyhissä Kirjoituksissa eli Vanhassa testamentissa oli en nustettu. Jeesus ristiinnaulittiin ja kuoli, sekä nousi ylös kirjoitusten mukaan. Ja sanoma pelastuksesta lähti leviämään. Pelastus on siis ensin tuotu juutalaisten keskuuteen ja sen jälkeen me muut kansat olemme saaneet kuulla tuon evankeliumin totuuden.
Tänä päivänä elämme suuressa pimeydessä tuon sanoman suhteen. Emme ymmärrä että juutalainen kansa on Jumalan silmäterä ja kantaa Jumalan ikiaikaista totuutta vuorillaan ja laaksoissaan. Osa siitä on hautautunut hiekan ja maakerrosten alle, osa on murentunut kivikasoiksi. He ovat osa sitä Jumalan ikiaikaista suunnitelmaa, johon kuuluu kerran luoda uusi taivas ja uusi maa. Raamattu ja sen totuus ei ole kuitenkaan mihinkään kadonnut. Siinä valossa tämä kaikki näkyy hyvin kirkkaasti ja palapelin palat loksahtavat paikoilleen saumattomasti.
Kaikkea emme ymmärrä, emmekä käsitä. Jumalan ihmeellinen suunnitelma ja armo meidän kohdallamme, kansamme kohdalla ja Jumalan omaisuuskansan kohdalla. Tarvitsemme Jumalan armoa ja viisautta ymmärtääksemme oman paikkamme ja asemamme kaiken tämän keskellä. Tarvitsemme valoa pimeyteen. Vain Jumala voi antaa meille valon ja valaista huoneemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti