Paljon on eri aikakausina yritetty vaikuttaa ihmisiin ja heidän vakaumukseensa myös valtaapitävien toimesta. Jo Vanhan testamentin ajoilta meille ovat tuttuja kertomukset Mooseksen syntymästä ja vanhempien huolesta lapsen hengen pelastamiseksi Egyptin faaraon surmaamiskäskyä uhmaten. Samoin Daniel uhmasi kuninkaan käskyä eikä suostunut toimimaan vakaumustaan vastaan huolimatta kuolemanrangaistuksen uhasta.
Samalla tavoin kristityt alkukirkon aikaan eivät suostuneet uhraamaan keisarille eikä kumartamaan häntä jumalanaan ollen näin uskollisia Jumalalle, jota ainoata pitää palvoa ja Hänen edessään polvien pitää notkistua.
Kaikkina aikoina on Jumala ollut kansansa turvana. Hän on pitänyt huolen omistaan. Hän on ohjannut heidän elämäänsä antaen aina selkeät ohjeet siitä, miten on elettävä ja miten suhde Häneen, elämän antajaan ja kaiken luojaan on hoidettava. Tämä näkyy selkeästi Vanhan testamentin alkulehdiltä saakka paratiisikertomuksesta Aabrahamiin ja useisiin muihin pyhiin jo Vanhan liiton aikana.
Jeesus ei tätä asiaa kumonnut, vaan Hän täytti lain ja toi ristinkuolemallaan uuden, suoran yhteyden Jumalaan Hänen kauttansa. Hän oli ja on ainutkertainen uhri meidän syntiemme edestä. Hän täytti lain, mutta ei tehnyt sitä tyhjäksi.Hän ei poistanut Jumalan Pyhyyttä ja kunniaa, vaan kirkasti sen. Käskyt, jotka Jumala on antanut elämäämme suojelemaan, ovat voimassa edelleen.
Jeesus lupasi Pyhän Henkensä omilleen. Tämä toimii puolustajan a ja muistuttaa meitä siitä, mitä Jeesus on opettanut. Vain Pyhän Hengen kautta me ymmärrämme Jumalaa ja Hänen Sanaansa. Jeesus sanoo että se jolla ei ole Pyhää Henkeä, ei ole Hänen omansa. Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan:1Joh.4:1-6"Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. Tästä te tunnette Jumalan Hengen:jokainen Henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa. Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen."
Maailma puhuu siis maailman tavoin, pilkaten Jumalaa ja Hänen Sanaansa ja kääntäen sille selkänsä, vääristellen Sanan oman korvasyyhynsä mukaan. Joka on Herran oma, ei halua millään muotoa asettua Jumalan eikä Hänen Sanansa yläpuolelle sitä turhentaen. Tässä siis erottuu selkeästi, kuka on hyvä paimen ja kuka on perkeleen lähettiläs. Jeesus itse sanoo että hänen lampaansa kuulevat Hänen äänensä, mutta vierasten ääntä ne eivät kuule. Uudestisyntynyt, Jumalan lapsi kyllä kuulee selkeästi missä kuuluu hyvän paimenen ääni ja seuraa sitä. Tärkeää on jatkuvasti vaalia tätä yhteyttä Jeesukseen Sanan ja rukouksen kautta Pyhän Hengen opastuksella, Jeesuksen veren turvissa. Hän, joka elää ja uskoo Jeesukseen, ei ikinä kuole, vaan elää iankaikkisesti yhteydessä Jumalaan. Hän, joka ei usko, on jo tuomittu kadotukseen. Jeesukseen uskova pelastuu helvetin tulesta, Jeesuksen sovitustyön tähden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti