Kävelin ulkona aurinkoisessa pakkassäässä ja oli uudenvuoden aatto. Katselin kirkasta taivasta ja ihastellen valoa ja kirkkautta otin myös valokuvia. Katsoin silmieni edessä levittäytyvää taivaan sineä ja kirkkautta aivan uusin silmin.
Taivashan on auki, totesin mielessäni hämmästellen. Se ei ole suljettu ja rajattu toisin kuin maa. Se heijasteli avoimena ja kirkkaana, ikäänkuin kutsuvana että tervetuloa tänne kaikki.
En ole koskaan ennen kokenut/nähnyt taivasta tässä merkityksessä. Se ikäänkuin avasi ja syvensi käsitystäni Jumalan rakkaudesta ja halusta ottaa kaikki ihmiset huomaansa. Jumala asuu kirkkaudessa ja Hän on Pyhä. Auringon valo ja kirkkaus on heijastusta tästä. Raamattu kertoo Jumalan asuvan taivaassa ja sinnehän Jeesus nousi valmistamaan meille sijaa.
Taivas on totta. Me näemme taivaan eri säällä erilaisena. Kuitenkin on totta myös se, että taivas on auki meille. Jumala odottaa meitä kaikkia kotiin. Jeesus on valmistanut meille juhlapöydän, mihin saamme käydä yhdessä Hänen ja toisten kanssa aterioimaan ja viettämään juhlaa. Se on varmasti paras juhla ikinä, koska luodessaan taivaan ja maan ja kaikki siinä asuvat ja elävät kasvit ja olennot, Hän teki kaiken kauniiksi ja täydelliseksi. Siihen kauneuteen ja hyvyyteen saamme olla matkalla uskoessamme Jeesukseen. Hän avasi meille taivaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti