Älä luovuta!

 Aurinko paistaa ja sydämessäni on kiitollinen mieli Jumalalle Hänen armostaan ja hyvyydestään minua kohtaan. Elämässäni on on ollut monenlaista myrskyä eikä kaikki tilanteet ole olleet ollenkaan miellyttäviä tai toivottuja. Kuitenkin jälkeenpäin katsoen kaikessa voin nähdä johdatuksen ja kaikesta olen selvinnyt tavalla tai toisella. Niissä itselleni epämukavissa vaiheissa olen kapinoinut Jumalaa vastaan ja ollut tyytymätön Hänen johdatukseensa, mutta kuitenkin ne ovat saaneet minut hakeutumaan yhä lujemmin hakemaan apua, turvaa ja luottamusta juuri Hänestä. Koen että se on ollut suurta armoa. Muuten en osaisi luottaa Jumalaan ja turvautua Hänen apuunsa.

Israelin kansa sai usein kokea Jumalan hyvyyttä ihan konkreettisissa elämän vaiheissa. He pääsivät pois Egyptin orjuudesta, saivat mannaa ja viiriäisiä erämaassa nälkäänsä ja monin tavoin heitä varjeltiin ja autettiin. Kuitenkin hyvin pian he unohtivat Jumalan hyvyyden ja alkoivat kapinoida häntä vastaan. He kääntyivät hakemaan apua epäjumalista ja pystyttivät epäjumalankuvia ja patsaita jopa heidän pyhiin Herran temppeleihin.

Aina, kun ihminen etääntyy Jumalan rakkaudesta ja Hänen hyvyydestänsä, hän alkaa hakea itselleen muuta turvaa ja luottamusta joko itsestään tai jostain itsensä ulkopuolelta olevista asioista. Näitä kutsutaan epäjumaliksi. Niitä ovat esimerkiksi raha tai joku muu asia, joka nousee Jumalan turvan tilalle.

Näin kävi Israelin kansalle usein erämaassa ja näin käy myös meille, kun emme noudata Jumalan tahtoa ja ohjeita. Ja se on vaikeaa, jos emme tunne Häntä. Emme silloin voi myöskään luottaa Häneen,  saati noudattaa Hänen tahtoaan. Me tarvitsemme Sanaa, jota kautta ainoastaan opimme tuntemaan Häntä. 

Sana on koko Raamattu. Vanhassa testamentissa näkyy Jumalan koko olemus ja sen valtava syvyys ja laajuus, mittaamattomuus. Sitä lukiessa tulee ymmärrys ihmiselämän raadollisuudesta ja haavoittuvuudesta, mutta myös Jumalan kaikkivaltius ja majesteettisuus. Uusi testamentti tuo tähän täyttymyksen, Jumalan ottaessa ihmisen osan syntyessään ihmiseksi ja lunastaessaan ihmiskunnan ja koko luomakunnan kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Synnin ja pahan valta on kukistettu ja Jeesukseen turvaamalla meillä ainoastaan on pelastus meidän synneistämme koko olemuksemme syvintä pohjaa myöten. 

Historia opettaa, niin myös Israelin kansan historia. Ihmisluonto on loppuun saakka paha ja pahuuteen taipuvainen. Jos me luovutamme ja luovumme Sanasta ja Hänen yhteydestään, niin olemme eksyksissä. Silloin meistä tulee herkästi Jumalan vihollisia, jota jo luonnostamme olemme syntiinlankeemuksen seurauksena. Kun olemme uudestisyntyneet Jeesuksen muuttaessa meidät uusiksi luomuksiksi Pyhässä Hengessä, tarvitsemme jatkuvasti elävää yhteyttä Häneen, joka meidät omistaa, jonka lapsia olemme. Vaikka elämäämme tulee myrskyjä ja vaikeuksia, olkoot ne viemässä meitä lähemmäs Jumalaa ja Hänen turvaansa. Jos meidän osaksemme tulee hyviä ja aurinkoisia päiviä ja asiat tuntuvat soljuvan eteenpäin, muistakaamme kiittää ja ylistää siitä Jumalaa, joka liittää meidät yhä lujemmin Hänen armoonsa. Olemme vasta matkalla taivaan kotiin, emme vielä perillä.